Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Meri-Lappi

pj. Kerttu Junnonen p. 050 355 6580

Sähköposti:

kerttu.junnonen (at) gmail.com.

 


 

Ellei toisin mainita, Meri-Lapin tiistaiseura kokoontuu Kemin kirkon seurakuntasalissa osoitteessa Lehtokatu 31, Kemi.

 

 

 

Armahda minua Jumala

 

Siitä on jo vuosikymmeniä. Olin keskiviikkona iltavuorossa, sahalinjan ohjaamossa ja lähetin sahakoneiden työstettäväksi, tiheäsyistä Lapin mäntyä. Yksi kerrallaan tukit ” ilma päällystakkia ”, jymähtelivät kuljettimelle. Joka kuljetti ne kohti paloittelevia ja leikkaavia teriä. Ohjaamon lasin takana, jymähteli, jyrisi, ulisi sekä kolahteli.

Kuten sanoin oli keskiviikko ilta, suuren paaston ensimmäinen viikko ja ohjaamon kello näytti 18.00. Kuin Enkelin ohjaamana käänsin radion yleisohjelmalle. Ja sieltähän kuului tuttu pehmeä ääni. ” Mistä alkaisin valittaa, kurjan elämäni tekoja ”…….? Ja kuoro vastaa Armahda minua Jumala, armahda minua. ”Vapahtaja, nuoruudesta alkaen olen hylännyt sinun käskysi ”……. Ja Armahda minua Jumala armahda. Ikkunan takana sahan halli on kirkkaasti valaistu, silmieni valvonnassa monenlaiset sahakoneet työstävät puuta. Armahda minua Jumala armahda minua. Viereisen työpöydän laatikosta löydän kynttilän ja tikkuaskin.

Suuren valvontataulun lamput ja mittarit ilmoittavat minulle, koneiden ja linjalla kulkevien puiden tilanteesta. Kuvaruudut näyttävät kuvaa, kaukaa linjan loppupäästä. Armahda minua Jumala armahda minua. ” Mieli on haavoittunut, ruumis on voimaton…..”, kuulen Arkkipiispa Paavalin lausuvan pehmeällä äänellään. Armahda minua Jumala armahda minua, vastaa kuoro jälleen. ” Sielu, Vanhan testamentin kaikki ihmiset….” Ja kuoro, ihmeellistä kun kuunnella kuvatunlaisessa ympäristössä, tuota ikuisesti muuttumatta kestävää, pyhää kanonia. Hämärän ohjaamon hiljaisuudessa kuulen joka sanan. Niin tekstistä kuin veisuista, Armahda minua Jumala armahda minua.

” Pappi näki minut ensiksi ja meni ohitse….”, minun pitää havannoida 200 metrin päässä olevaa linjan päätä. Jossa valmis sydäntavara muuttaa suuntaa, kuormautuen rimoituskoneelle ohjaaviin lokeroihin. ”Mutta sinä Jeesus, joka olet Mariasta syntynyt….”, Mietin ohitseni kulkevien tukkipuiden syntyä, kuka on kylvänyt siemenen ja kuinka kauan on kestänyt kasvu jykeväksi tukkipuuksi ? ” Vapahtaja, rikkomusteni aallokko, paikoillensa palaten, peitti äkisti minut….”? Kuten jykevä puu, peittää kuljettimella olevan, vapaan kohdan ja niin alkaa taas vaellus kohti työstäviä teriä. Armahda minua Jumala armahda minua. Ilman häiriöitä ja yksikseen saan kuunnella tuon radioidun kauniin palveluksen.

Liikuttava tunti suuren paaston alussa. Nyky tekniikka ja ihmisen sielu kohtasivat, lähes liikuttavalla tavalla. Arkkipiispa Paavalin pehmeä ääni, hiveli öljyn tavoin sieluni syntisiä haavoja. Kynttilä valaisi vieressäni, äänen sointi vaelsi hämärän ohjaamon tiloissa. Erittäin harvinaista, ettei kukaan tullut tuon tunnin aikana juttusille. Työsuoritukseni ohessa, sain voidella sieluni haavoja. Ja kun lähetys päättyi, ja pian sen jälkeen koitti ruoka tauko. Niin ihmeellisen kepeällä mielellä, pysäytin kuljettimien liikkeen ja hiljensin sahakoneet. Armahda minua Jumala armahda, Andreas Kreetalainen, rukoile Kristusta Jumalaa minun puolestani.

mara

 

 

 



Tarina lokakuun 2019 siivoustalkoista

 

Suunnitelma

Kuten aina, joku kiinnittää varmasti, jossakin tarkempaa huomiota, yksityiskohtaan joka vaatisi toimenpidettä . Ikään kuin asian korjaamiseksi, joilla parannettaisiin, yksityiskohtia ja saataisiin tyydyttävä tulos. Jonka asian havaitsijan mielestä parantaisi, viihtyvyyttä ja kokonaiskuvaa. Niin nytkin eräät jäsenemme panivat merkille kirkkomme seurakuntasalin verhot, jotka roikkuivat ikkunoissa vanhan ruokalan tapaan. Siis suunnitelma käyttöön, millä saataisiin ”kartiinit” vaihdettua, siistimpiin ja näyttävämpiin.

 

Toimenpide

”Yöllinen ilkityö” loi suunnitelmalle toteuttamisen mahdollisuuden. Kas verhoista oli tehty säkki, jolla anastaja kuljettivat tavarat mukanaan. Noh säkiksihän nuo vanhat verhot olivat jo omiaan. Vahingon tapahduttua tehtiin luettelo ja vahinkoarvio. Havaitsimme täällä Kemissä, että nyt olisi mahdollisuus uusille verhoille. Minkäs teit, nämä uutterat käsiparit ”riipivät” loput verhot ikkunoista kiinnittäen tilalle veden avulla kauniit väliaikaiset muovikalvot. Otettiin mittoja, katseltiin kuoseja ja viimein tuli kirkkoherranvirastosta hyväksyntä. Ostakaa verhot ja laittakaa ne ikkunoihin.

Vaan eipä kaikki olutkaan vielä hyvin. Kas tarkat silmät totesivat, että ”savusauna” -ympäristölle olisi ensin tehtävä jotain. Verhot hankittiin ommeltuna, ne olivat pakkana seurakuntasalin pöydällä monta päivää. Silmäiltiin nokisia seiniä, ja päätettiin ne ensin pestä. Seinät nimittäin, mitäänhän siitä ei tulisi, muuta kuin nokivesi savotta. Vaan väärässä olin lausuntoineni, sillä konstit on monet, sanoi ukko? Käsky annettiin, ”käyt puotih” ostamaan soodaa, sillä noki lähtee.

Tuumasta toimeen, vaan missä sooda. Ei löytynyt siivousaineiden seasta, vaan kysyjä löytää. Maustehyllylle opastettuna, ja niin oli kärryissä soodapurkki. Ihmeellistä, leivonta-aine siivoukseen, noh kaikki tietävät naiset olivat stoarostaa viisaampia.

 

Työ

Perjantai lokakuun 11 päivä, jo ennen yhdeksää ajelin kirkolle. Sain kuljetettua sisälle varastosta pitkät tikkaat. Ja pian oli talkootyön suorittajatkin kirkon katon alla. Silmät ristien otettiin seiniltä ikonit, siirreltiin pöydät syrjään ja valmistettiin pesuaine. Ensin oli tarkoitus vain puhdistaa yksi seinä. Tuula ja Ritva työskentelivät maajalasta. Varrellinen puhdistuslaite sai ihmeitä aikaan.

Vaan miltäpä näytti lähes valkoinen tulos noen mustaamien seinien rinnalla. Varsinkin Maija ja Ritva osoittivat rohkeutta: kiipesivät korkeille tikkaille, pelkäämättä mitään. Mikko suoritti verhotankojen asennuksen, huomattavasti matalammilla tikkailla seisten. Villen avustuksella tuo työ kävi joutuisasti. Kaappien ovet ja päällykset, saivat kostean luutun pyyhkäisyt. Pian huomattiin ettei seurakuntasalista ollut pesemättä kuin katto. Noh ehkäpä toisella kertaa, mene ja tiedä? Samana päivänä sai palkallinen mies ilmoitustaulun silmän loistamaan. Joten sekin asia kohdaltaan tuli kuntoon.

Vielä kun mainitsen, että Ville ”hyökkäsi” ulkovarastoon, järjestäen sen malliinsa. Hannele ryytimaan kimppuun, saattaen sen talvikuntoon. Ja stoarostakin kepein keralla, ” kopeloitsi ” monia paikkoja kuntoon.

 

 

Työn tulos

Pienen kahvittelun jälkeen verhot silitettiin ja pujoteltiin asennettuihin tankoihin. Varmaan olimme kaikki enemmän tai vähemmän väsyneitä, mutta siistin huumorin avulla. Saatiin lääkitykset, väsymykseen sekä särkeviin jäseniin. Tikkaat varastoon, pöydät ja tuolit Villen pyyhkiminä paikoilleen. Ja Tuula viimeisteli vielä lattian.

Jokaisella oli varmasti mielessään kiitos Taivaan Isälle, että Hän auttavalla kädellään saattoi työn onnistuneeseen päätökseen. Kun ajattelee miten jaksoimme tehdä viiden tunnin työn -  vastauksena on ainoastaan pyyteetön rakkaus, omaa kotikirkkoa kohtaan. Ja kun katson paikoilleen asennettuja verhoja, ja niiden esiin tuomaa suomalaista maisemaa. Ei voi kuin ajatella, niissä on ”Akatistos luomakunnan johdosta”.

Viimeisenä ja varmaan tyytyväisimpänä poistui ” keppiherra ” kirkosta. Lukiten ovet ja kiittäen, jaksoin olla, kun huolivat minutkin mukaan.


-Mara

 

 

ps. Talkoisiin osallistuivat Ritva Urhonen, Maija Hakala, Mikael Junnonen, Ritva Kemoff-Malo, Tuula Shemeikka, Hannele Holstén, Ville Lyytinen ja Martti Takalo. Lämpimät kiitokset kaikille!

 

Kuvat: Maija Hakala

 

 

Tervetuloa mukaan Kemin, Keminmaan, Tornion, Simon ortodoksit ja kirkkomme ystävät!

 

Varsinaiseksi kokoontumispäiväksi on vakiintunut maanantai. Ellei toisin mainita, kokoonnumme
Kemin ort. kirkolla maanantaisin klo 15.

Tervetuloa mukaan!
puh. 050 335 6580
 

Meri-Lapin tiistaiseuran kevätkausi 2020

13.1. Kevätkauden aloitus, suunnittelua

3.2. Hengellisen kirjallisuuden lukemisesta; teksti ja keskustelua

2.3. Tarja Sipola kertoo hävikkiruuan hyötykäytöstä

6.4. Vuosikokous klo 15.30 (Suuri viikko)

4.5. Kevätkauden lopetus, yhteinen ruokailu

 

Muuta:
20.2. (to) klo 17 Prof.Seija Jalaginin luento Vienan historiasta Kemin kulttuurikeskuksessa

5.3. (to) klo13.30 Vierailemme ev.lut.srk:n diakoniapiirissä, aiheena paasto


Valamon-matka 7.-9.2.

Lähtö Kemin kirkolta 7.2. klo 8.

Tarkemmin Kerttu Junnonen

kerttu.junnonen@gmail.com,

puh 050 355 6580